EU ja karhufobiaEuroopan Unioni huojuu jo pahoin hatarilla perustuksillaan ja saattaa piankin romahtaa kasaan kuin korttitalo. Jonkun mielipuolen haave toisesta ”Amerikasta” Euroopan mantereella, taitaa jäädäkin haaveeksi. Eu säätää asetuksia, kriteereitä ja lakeja, minkä ministereidensä rajallisuuden huomioiden suinkin ehtii. Petoeläinten vimmattu suojelu on vain yksi lukuisista, ministereille kasautuvista tehtävistä. Suomi on ollut EU:n erityiskohde, koska meidän metsissämme liikkuu muitakin eäimiä, kuin vesikauhuisia oravia. Monen kirjavat eläintensuojelujärjestöt ovatkin saaneet EU:sta uuden mieluisan kumppanin. Ongelmat ovat syntyneet syystä, ettei EU:n ministereiden tuhatpäisestä joukosta löydy juurikaan asiantuntemusta, mitä eläintensuojeluun tulee. EU:ssa kaikki tieto on kasautunut runsaiden varojen ja omaisuuksien piilottamiseen ja uudelleen ”sijoittamiseen”. Karibialta löytyykin hienoja ”verottomia” sijoituskohteita ja tilejä. No, se siitä. Karhuja liikkuu Euroopassa siellä täällä. Suomessa karhuja on reilut tuhatkunta. Naapurissamme Ruotsissa miltei saman verran. Yhdessä Pohjoismaiden alueilla karhuja onkin enemmän, kuin missään muualla EU:n alueella. Suomi on EU:n erityistarkkailussa karhuineen, ilveksineen ja susineen. Karhu on kertakaikkiaan ”Hirveä peto” ja ”erittäin” vaarallinen. Näin kertoo EU:n direktiivit. Aina silloin tällöin, nuori, eksynyt karhu harhautuu asutusten tuntumaan ja saa Suomessa aikaan sotatilaan verrattavan yleishälytyksen. Kuitenkin kyseessä on aina ja poikkeuksetta nuori yksilö ja usein miten koiras. Oman elämänsä alkutaipaleella, emostaan erotettuna, ne vaeltavat oman paikkansa tässä maailmassa löytääkseen. Näillä harhautuneilla yksilöillä on täysin ”pallo” hukassa. Peloissaan ja eksyneinä niiden ainoa toive on löytää asutuksilta takaisin metsän suojaan. Mahdollisimman kauas vihatuista ihmisistä, jotka ajavat niitä takaa, koirin, panssarein ja kopterein.Kanadan erämaatVoisimme tehdä hiukan ajatusleikkiä ja verrata Suomea esim. Kanadaan. Kanadan erämaat ovat Suomen ja koko Europan metsiin verrattuina aivan omaa luokkaansa. Kanadan Provinsseista Ontario ja Quebec omaavat runsaslukuisimmat karhukannat. Kun meidän saloillamme käyskentelee tuhatkunta nallea, niin esim. Ontariossa on laskettu olevan yli 250.000 SATATUHATTA karhua. Rohkeimpien laskelmien mukaan 300.000 karhua. Quebecissä karhukanta on lähes yhtä suuri. Olen kiertänyt Kanadaa lähes 26 vuotta ja ollut mukana yli 1500 karhun kaadossa. Koskaan ja painotan KOSKAAN, en ole kuullut paikallisten sanovan, että he pelkäisivät karhuja. Kanadassa paikka paikoin karhut ovat todellinen ongelma. Ne tunkevat asumusten pihamaille, roskalaatikoille, pikaruokaloiden roskiksille jne...Karhut murtautuvat kesämökkeihin ja pistävät paikat palasiksi. Eräs mies kertoi karhun yrittäneen keittiönsä ikkunasta sisään, vaimon tehdessä ruokaa. Lattiaharjalla mies oli työntänyt uhittelevan karhun takaisin permannolle. Kaupungin laitamilla asuville, karhut ovat miltei jokapäiväisiä vieraita. Kanadassa on ymmärretty niiden kuuluvan luontoon, siinä missä muidenkin eläinten. EU:n kaksinaismoraaliAsutuksille eksyneiden karhujen käsittelyssä meidän ja EU:n toimintamalli eroaa kanadalaisesta totaalisesti. Kun meillä karhunuorukainen erehtyy ihmisten ilmoille, tehdään yleishälytys ja poliisi ja armeija määrätään tuon hirveän pedon jäljille. Karhu tapetaan poikkeuksetta, ellei se sitten juokse omaehtoisesti junan alle. Kanadassa taas, vaikka karhu onkin todellinen vitsaus ja karhukanta ylisuuri, nalle pyritään aina saamaan elävänä takaisin metsiin. Paikalle kutsutaan ”Karhupartio”. Nämä ammattilaiset nukuttavat mesikämmenen, ottavat siitä näytteet ja merkitsevät sen korvamerkillä ja lennättävät taikka ajavat nallen takaisin metsän suojiin. Olen aina ihmetellyt maassamme vallitsevaa kaksinaismoralismia tässäkin asiassa. Luonnonsuojelijatkaan eivät ole ottaneet mitään kantaa tähän toimintaan. Uskallus riittää vain baareissa mesoamiseen. Taitavat pelätä karhuja, mene ja tiedä. On käsittämätöntä, että suu vaahdossa melskataan eläinten huonosta kohtelusta, kyseenalaistetaan metsästyksen oikeellisuus ja tarpeellisuus jne. Pah. Kun yksinäinen nuori karhu uskaltaa näyttää kuononsa ihmisten lähettyvillä, niin kuula kalloon välittömästi. Se se on todellista EU:n määrittelemää eläinten suojelua. Varmasti löytyisi lukematon määrä AMMATTILAISIA, jotka voisivat jäljittää ja nukuttaa nallet ja poliisi voisi sitten kuljettaa karhut takaisin metsään. Eri alueiden metsästäjien joukosta voitaisiin valita ja kouluttaa sopivat henkilöt, joihin poliisi voisi ottaa yhteyttä, kun mesikämmen ilmestyy asutusten läheisyyteen. Vapaaehtoisista ei varmasti olisi pulaa. Ja kylille eksynyt nallekin saisi pitää henkensä.
Paul Palmu
|
