Kalastus KanadassaKalastuskohteena Kanada Kanada on kertakaikkisen upea kohde luonto – ja erämatkaajalle. 10 miljoonaa neliökilometriä lähes kauttaaltaan koskematonta erämaata. Metsiä ja järviä, vuoristoja ja rannikoita. Kaikkea sitä, mistä vaeltaja, metsästäjä tai kalastaja haaveilee. New Foundlandin tyrskyisiltä vesiltä sisämaan peilityynille järville ja Tyynenmeren aallokoista, jäisten tuulten hallitsemalle tundralle. Mitä vielä voisi toivoa. Kalastajaa suuri maa hemmottelee. Pidätpä sitten perhokalastuksesta, uistelusta tai vetokalastuksesta. Lohien nousu syksyisin suuriin järviin laskevin jokiin, on henkeä salpaava kokemus. Parhaat taimenvedet (allekirjoittaneen mielestä) löytyvät Pohjois-Ontariosta ja Pohjois – Quebecistä, tundra-alueelta. Kristallinkirkkaat matalat joet suorastaan kuhisevat taimenia. Suuret Karibou laumat vaeltavat tuhansia kilometreja tundralla joka vuosi ja niiden muuttoa on kertakaikkisen mahtavaa seurata. Suuria järviä ympäröivissä metsissä ulvovat sudet öisin ja leirinuotiolla niiden valittava joiku, saa niskakarvat pystyyn kokeneeltakin eränkävijältä. Tänä päivänä ei matka Kanadaan ole sen kalliimpi, kuin muuallekaan, päinvastoin.Olen kalastellut kaikkialla Kanadassa, niin pohjoisessa, kuin etelässäkin ja kaipaan tundran mahtaville taimen ja lohivesille. Kuitenkaan ei ole tarvis mennä tundralle asti. Ontarion provinssi, suurine järvineen ja lukuisine lahtineen ja jokineen, on erinomaisen mainoa kalastuskohde, niin aloittelijalle, kuin ammattilaisellekin. Torontosta hiukan pohjoiseen, suurten järvien laitamilta, löytyy lukematon määrä toinen toistaan hienompia kalavesiä. Suuret JärvetSuuret järvet itsessään ovat loistava kalastuskohde. Huronilla on kokoa n. 60.000 neliökilometriä, Superiorilla, joka on järvistä suurin, on mittaa peräti 82.000 neliökilometriä. Se on Tsekkiäkin suurempi. Järvellä on pituutta 563 kilometriä ja leveyttäkin yli 257 kilometriä. Rantaviivaa löytyy lähes 4500 kilometriä. Michigan järvellä on pinta-alaa 57.750 neliökilometriä ja Ontario järvelläkin reilut 19.900 neliökilometriä. Suurilla järvillä on yhteistä pinta-alaa peräti n. 245.000 neliökilometriä, eli enemmän kuin Yhdistyneellä Kuningaskunnalla. Ne pitävät sisällään peräti 22% maailman makeista vesivaroista. Rauhallisista kalapaikoista ei todellakaan ole pulaa. Huronin eteläpäässä sijaitseva Georgian Bay, on erinomainen kalastuskohde ja syksyisten nousulohien määränpää. Manitoulin saari Huronilla, on suosittu urheilukalastajien keskuudessa. Manitoulin saari on maailman suurin makean veden saari, jonka pinta-ala on 2 766 neliökilomeriä. Saaria Kanadan suurilta järviltä löytyy tuhansittain, kuten koto Suomessa. Huronin rantoja seuraten, edelleen ylöspäin, saavutaan Superioirille (Yläjärvi). Superiorin kiertäminen autolla ottaa aikansa, matkaa tulee nimittäin n. 2600 kilometriä. Suuriin järviin laskee useita jokia, joihin suuret lohet nousevat syksyisin kutemaan. Jokien rantamilla on toinen toistaan viehättävämpiä camping alueita, hyvinkin edullisine majoituksineen ja palveluineen.Millaista kalaa Kanadan vesiltä Kuten jo tulikin todettua, rauhallisia ja koskemattomia kalavesiä Kanadasta löytyy. Jos olet oikein erakkoluonne, voit vuokrata pienkoneen ja lentää idyllisen kauniille erämaajärvelle. Siellä saat olla täysin rauhassa, susien ja karhujen keskellä. Kalavalikoima Kanadan vesissä on laaja ja houkutteleva. Kuitenkin pitää aina muistaa, että ollaan makeilla vesillä ja kalastetaan makean veden herkkuja. Kalastettavia lohia Ontarion sisävesissä ja suurilla järvillä on pääasiassa neljää lajia:Chinook, Coho, Atlantic ja Pink Salmon. Länsirannikon joista ja vesistä löytyy vielä muutama lisää. Taimenia samoin. Lake Trout, Rainbow, Brown ja Brook. Rainbow (kirjolohi) on hiukan erilainen sisäjärvissä, kuin suurilla järvillä. Suurten järvien kirjolohet ovat melko kirkkaita, vain selkäosa on tumma ja pilkullinen. Sisävesien kirjolohet ovat taas hyvinkin värikkäitä, muistuttaen hiukan purolohia. Sama pätee Brown Troutiin (ruskea taimen). Suurilla järvillä esiintyvä Brown on melko kirkas ja muistuttaa suurten järvien kirjolohta. Sisävesissä esiintyvä Bown taas on kellertävä ja kokonaan pilkullinen, hyvin kaunis. Brook Trout on nimensä mukaisesti purolohi ja muistuttaa suuresti meidän nieriäämme. Brookia kutsutaan myös Speckled Troutiksi. Lohien keskikoko vaihtelee siinä viiden kilon ja viidentoista välillä ja taimenten parista kilosta reiluun kymmeneen kiloon. Toki joskus tavataan todella suuria yksilöitä. Lohien pituus taas vaihtelee 30 sentistä aina reiluun metriin ja taimenten 30 sentistä metriin. Walleye, (pickerel) eli valkosilmä kuha on erittäin suosittu kala ja sitä pidetäänkin monin paikoin lohta parempana ja taimenen veroisena. Myös tavallista kuhaa kutsutaan nimellä "Pickerel". Haukea on sekä pitkän nokan kanssa, että ilman. Muskellunge, kutsutaan kotoisesti Maskiksi (Musk), muistuttaa koko lailla haukea ja on melko suosittu pyyntikala. Tavallinen hauki taas on hiukan roskakalan maineessa, kuten meillä kotosuomessakin ja se on sääli. Itse kyllä pidän hauesta, kuten muistakin kaloista. Bass on hieno kala ja upea kalastettava. Kova taistelemaan, eikä luovuta helpolla. Tarkoitan nyt Largemouth Bassia, suurisuu, (kotoisasti ”pässi”).Se voi kasvaa hyvinkin suureksi aina 60 senttiseksi ja jopa viisikiloiseksi. Sillä on pari sukulaista, Smallmouth Bass (pieni suu), Rock Bass (kivi), sekä White Bass (valkoinen). Kaikki Largea pienempiä, mutta yhtä ärhäköitä. Smallmouth voi kasvaa kuitenkin peräti 50 senttiseksi ja painaa jopa neljä kiloa. Rock Bass onkin sitten jo huomattavasti pienempi. Ei juuri koskaan parikymmentä senttiä pidempi, eikä puoltakiloa suurempi. Ontarion järvistä löytyy myös oma ahvenemme ( Yellow Perch). Hiukan vihreämpi, mutta muutoin hyvin samanlainen. Siika on siika myös rapakon toisella puolen ja lahna on lahna. Meille tuntemattomampia ovat Carp (karppi), joka voi kasvaa aina 80 senttiseksi ja kymmen kiloiseksi. ”Sturgeon” (lausutaan vain töörki), on mainio kalastettava. Kasvaa aina 140 senttiseksi asti ja voi painaa reilut kaksikymmentä kiloa. Viihtyy suurilla järvillä ja niitä ympäröivissä vesissä ja yleensä hyvin syvällä, yli kymmenessä metrissä. Keväisin jokiin nousee suurina parvina kala, jota jotkut eivät arvosta lainkaan ja jotkut taas pitävät paljonkin, kuten minä. Se on nimeltään White Sucker. Lihaksikas ja vahva kala. Pitää voimakkaista virroista. Maultaan muistuttaa lahnaa tai säynävää. On imukala, kuten nimikin jo kertoo (sucker, imijä). Suu samanlainen, kuin lahnalla. Kutee aikaisin keväällä ja sitä voi pyydystää haavilla kasoittain. Pitää vain varoa, että saa haavin ylöskin. Sucker voi kasvaa jopa 60 senttiseksi ja painaa hyvinkin neljä kiloa. Savustettuna erinomainen. Ruotoinen, mutta silti. Keväisin pieniin jokiin ja jopa ojiin nousee toinenkin kummajainen. Sitä kutsutaan nimellä Rainbow Smelt. Silakan kokoinen, mutta järvikirjolohen värinen (siitä nimi), eli. erittäin kaunis pieni kala. Nousee ojiin ja puroihin valtaisina parvina ja esim.perhoshaavilla hyvä pyydystettävä. Kerta kaikkisen hieno ja maukas kala savustettuna, paistettuna tai halstrattuna, ihan miten vain. Toki on näiden em lisäksi vielä useita pienempiä kaloja, mutta emme nyt käy lävitse niitä kaikkia. Kuitenkin on sanottava, että kalavalikoima Ontarion veissä on hyvä ja kattava ja jokaiselle varmasti löytyy oma suosikkinsa. Kaloilla on myös tarkat pyyntiajat ja tavat, joihin kannattaa tutustua huolellisesti. Kanadan riistapoliisi ( Ministry of Resources) on tehokas ja tarkka. Luvat vakituisille asukkaille ja turisteille poikkeavat melko lailla toisistaan. Palaamme niihin tämän artikkelin lopussa. Tietoa, niin kalastuksesta kuin metsästyksestäkin, saat osoitteesta:Ministry of Natural Resources Kanada. Sieltä saat asianmukaista ja tärkeää tietoa kaikkeen erätoimintaan liittyvistä seikoista ja säännöistä. Kalastus Kanadan Ontariossa riittää toinen toistaan maukkaimpia kalastuskohteita ja paikkoja. Voit kalastella perhoten jokien varsia tai uistella. Voit lähteä erämaajärvien päilyville selille uistelemaan tai vetokalastamaan. Voit myös onkia kirjolohia tai basseja sekä madoilla tai sitten kanadalaiseen tapaan, iilimadoilla. Iilimato on meillä melko tuntematon syötti, vaikka itse madon kyllä tunnemme. Kalat käyvät hanakasti iilimatojen kimppuun. Iilimato on syöttinä hyvä. Se elää matoja pidempään, kunhan muistaa vaihtaa veden. Se kestää myös kalojen hyökkäykset ja puremat tavallisia matoja paremmin. Kaikkialla Kanadassa ongitaan nousulohia ja taimenia myös kalojen omia munia hyväksi käyttäen. Lohen munat ovat pienessä sideharsopussissa. Mukana on aina muutama tyroksipallo, jotta syötti kelluisi hyvin. Onginta on eräänlaista pohjaongintaa. Siiman päässä paino, joka pitää siiman ja syötin paikallaan kovassakin järvenkäynnissä. Tapsi, noin metrin mittainen, johon on sijoitettu pieniä lohikoukkuja 20 – 30 sentin välein, kolmesta viiteen. Suurten järvien rannat ovat hiekkarantoja ja erittäin matalia. Aallokko on usein miten voimakasta. Syötti viskataan mahdollisimman kauas ja paino pitää sen paikallaan. Lohenmunapussit kelluvat vedessä pohjan ja pinnan välillä ja houkuttavat niitä syöviä kaloja iskemään syöttiin. Siimaa on hyvä olla reilusti. Lohi varsinkin tekee aina rajun spurtin iskiessään koukkuun. Mikäli siimaa ei ole riittävästi tai jarru kelassa ei toimi, on kala vapaa, ennen kuin huomaatkaan. Suuriin järviin laskevien jokien suilla voit käyttää kelluvia uistimia. Uistin viskataan keskelle virtaa ja sen annetaan mennä virran mukana mahdollisimman kauas joen suulle. Sieltä se kelataan hitaasti takaisin. Suuret lohet, samoin kuin taimenet saalistavat jokien suulla, jonkin matkan päässä rannasta. Virta tuo ruokaa. Uistelu suurten järvien rantamilta ei ole helppoa, rantojen mataluudesta johtuen. Kahluuhousut tai paremminkin haalarit ovat ensiarvoisen tärkeät. Venekalastus puolestaan suurilla järvillä tai hiukan pienemmilläkin järvillä on hauskaa. Kanadan suuret järvet ovat melko matalia ja vedet lämpenevät kesäisin huomattavan paljon. Suuret lohet samoin kuin taimenet, ovat keskikesällä reilun 20 - 30 metrin syvyydessä, usein vieläkin syvemmällä. Näin ollen tarvitaan syvääjiä, jotta uistin saadaan riittävään syvyyteen. Uistimien väreiksi valitaan kirkkaita värejä. Hopeaa, kultaa, pinkkiä ja oranssia sekä keltaista. Viirullista ja pilkullista. Usein tarvitaan vielä erillinen kirkkaanvärinen metallinpala houkuttimeksi. Suurilla järvillä kalastellessa on tärkeää muistaa, että ollaan varsin etelässä. Toronton eteläosat ovat Rooman korkeudella. Huron sijoittuu Italian ja Ranskan raja-alueille. Aurinko on vaarallisen polttava. Hyvän suojakertoimen rasvat ovatkin enemmän, kuin suositeltavia. Veden päällä, kevyessä tuulessa, ei auringon polttavaa vaikutusta tunne. Vauriot tuleekin esille vasta iltasella. Jos Suomi sijoitetaan Kanadan kartalle, niin Helsinki on melko tarkkaan Yukonissa sijaitsevan White Horsen kaupungin kanssa samalla viivalla. Eli olemme Kanadaan verraten tundra alueella. Ontariossa vallitsee ns. mannerilmasto, kuiva ja lämmin. Sama ilmastolaatu, kuin esim. Espanjassa. Älä polta itseäsi. Keskisessä Kanadassa on joskus myös riesaa hyttysistä ja mäkäräisistä. Ne eivät kuitenkaan esiinny yhtä sankkoina parvina ihan joka vuosi. Ongelmaksi ne muodostuvat suurin piirtein kerran kymmenessä vuodessa.. Mäkärät kiusaavat keväisin toukokuussa ja kesäkuun alussa, joskus osittain myös syksyllä. Hyttyset vaihtelevasti koko kesän. Kanadan Ontariossa on usein hyvinkin lämmintä ja kuivaa, eikä verenimijöistä ole mitään haittaa. Ontarion kalastuskohteetKuten jo aiemmin tuli todettua, löytyy Kanadan Ontariosta lukematon määrä toinen toistaan mahtavampia kalastuskohteita. Suuret järvet ovat ihan oma juttunsa. Lähdetäänkö liikkeelle vaikka Torontosta, sinne pääsee kivasti kesäisin Finnairin suorilla lennoilla. Tuo, epävirallisesti, lähes viiden miljoonan asukkaan metropoli sijaitsee Ontario järven rantamalla ja ainoastaan muutamien tuntien ajomatkan päässä Georgian Bay:ltä. Ontario järvi on kuuluisa Atlannin kirkkaista lohistaan ja taimenistaan. Opastettu ja ohjattu kalastus on kuitenkin melko kallista, niin kuin kaikkialla. Hyvä tapa on vuokrata vene ja painua järvelle omin päin. Veneitä on vuokrattavana järven rantamilla, aivan kaupungin keskustassa. Cn-radio tornin (CN-towerin) juuressa. Suunnista kaupungista kohden itää ja kokeile onneasi lukuisissa lahdissa ja jos aikasi ja tarmosi riittää, jatka St. Lawrence jokea kohden Atlantia. Kalaa varmasti nousee. Paikalliset veneiden vuokaajat ovat usein myös kalastajia, joten neuvoja käytettävien uistinten suhteen, kannattaa reilusti kysyä.
|
COPYRIGHT PAUL PALMU THE GREATEST ADVENTURE CLUB