TEXAS RANGERS

Kovien miesten "kerho"

Texas Rangers herättää väristyksiä rikollisten selkäpiissä yhä tänäkin päivänä. Rangersit olivat ja ovat yhä kovaa porukkaa. USA:n ja Meksikon epäselvä raja on pitkä ja mutkikas ja vaikeasti hallittava ja sitä se on ollut alusta asti. Yhdysvaltojen ja Meksikon raja-alueet ja eritoten rajakylät ovat aina olleet ja ovat yhä tänäänkin rikollisten suosiossa. Vanhan lännen aikaan näitä kesyttömiä alueita valvomaan tarvittiin kovia ja säälimättömiä miehiä ja vanhaan aikaan heitä oli länsi täynnään. Monet Rangersiin valituista olivat rikollisia, jotka armahdettiin ja palkattiin lain toiselle puolen. Nämä säälimättömät miehet tunsivat toverinsa, näiden tavat ja piilopaikat. Texas Rangers perustuikin paljolti "kääntyneiden" rikollisten ammattitaidon varaan.

Rikolliset tähden takana

Texas Rangersin perustajasta ollaan montaa mieltä eikä historia tähänkään päivään saakka ole pystynyt varmuudella nimeämään oikeaa perustajaa, joten jätämme spekuloinnin sikseen. Texas Rangersit ovat perustetut taistelemaan Teksasin ja Meksikon raja-alueita terrorisoivia comancheja vastaan vuonna 1823. Perustajaksi mainitaan Stephen F. Austin. Mene ja tiedä. Se kuitenkin tiedetään, että Austin vaikutti merkittävästi "rangerien" syntyyn. Vuonna 1835 rangerit saivat hallitukselta virallisen hyväksynnän ja samalla aseman.

Nykyisin järjestö löytyy nimellä: State Bureau of Investigation

Alun perin Texas rangersien tehtävät käsittivät lainvalvonnan lisäksi myös postinjakelua, lähettipalveluja ja opastehtäviä. Muutosten tuulet paiskasivat rangerit intiaaneja vastaan. Yhdysvaltain hallituksen propakanda teki tehokasta myyrän työtään levittämällä kauhujuttuja jopa tuhatpäisistä intiaanijoukkioista, jotka tuhosivat kokonaisia kaupunkeja. Vasta virkaansa valittu presidentti vuonna 1838, Mirabeau B. Lamar, oli mielipuolen lailla intiaaneja vihaava ja helposti poliitikkojen vietävissä. Intiaaneista muodostui "valtaisa ongelma", joka oli hoidettava. Todellisuus on usein oletusten vastakohta. Meksikon raja-alueilla eivät comanchit olleet niinkään vakava ongelma kuin "comancherot". Comancherot olivat puoliverisistä, intiaaneista ja valkoisista rikollisista koostunut rikollisjoukkio. Comancherot toimivat kaikilla rikollisuuden alueilla. Heidän toimintansa perustan loivat, kidnappaukset, ryöstöt, petokset ja asekauppa. Intiaanit olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin suorasukaisia. Comancherot osasivat hyödyntää tätä loistavasti. Intiaaneiksi naamioituneina ja intiaanien tavoin liikkuvina, comancherot huiputtivat kaikkia. Rangersia johti nyt kapteeni John Coffee Hays ( Jack). Hays oli puhdasverinen sotilas, joka vaati alaisiltaan täydellistä kurinalaisuutta ja täsmällisyyttä muiden avujen lisänä. Rangersien koulutus nousi merkittäväksi. Kun aiemmin oli noustu hevosen selästä taistelemaan ja lataamaan aseita, oppivat rangersit nyt tekemään kaiken saman laukkaavan hevosen selästä, intiaanien esimerkkiä seuraten. "Villien" taistelutaitojen matkiminen esiteltiin sotilaille nykyaikaisena ja innovatiivisena sodankäyntinä.

Rangersit käyttivät kaikista uudenaikaisempia aseita. Vuonna 1844 Rangersien kirjattiin "eliminoineen" valtaisan comanchi joukon. Aseina Rangerseilla olivat uudet rullarevolverit. Vuonna 1847 Coltin uusi rullarevolveri teki tuloaan. Ase oli 44 caliiberinen Walker Colt, nimetty Kapteeni Samuel Hamilton Walkerin mukaan. Walker oli toiminut Rangerseissa yhtenä Haysin upseereista ja vaikuttanut suuresti siihen, että Colt sai asiakkaakseen Yhdysvaltain hallituksen. Aseesta ja ominaisuuksista on kirjoitettu paljon ja varsinkin siitä, miten Rangersit pitivät tuosta aseesta. Tämä on hölyn pölyä ja Yhdysvaltain hallituksen oma näkökanta. Walker Colt oli onneton ase onnettomin ominaisuuksin. Ase oli liian raskas, kahta asetta ja vara-asetta ei voinut kuvitellakaan, housut eivät olisi pysyneet jaloissa. Jokainen patruunapesä oli ladattava erikseen ja huolella, jottei koko rulla olisi räjähtänyt laukaistessa, kuten valitettavan usein tapahtui. Ase oli toivoton, hidas ja varsinkin poliisin työhön sopimaton. Coltin toinen malli, Paterson Colt oli yhtä surkea. Paterson colt teki läpimurtonsa Jack Haysin suuressa kourassa, taistelussa, joka sai nimekseen Walker Creekin taistelu. Miksi siis Colt sai täydet tilaukset Yhdysvaltain hallitukselta, on hyvä kysymys.Rangersit olivat pääosin ammattilaisia ja ymmärsivät aseiden päälle. He käyttivät Walker Coltia johdon määräyksestä, eivät muutoin ja tietty myös siitä syystä, ettei parempaakaan ollut saatavilla.Intiaanikapinat kuitenkin kukistettiin melko lyhyessä ajassa ja Rangersia tarvittiin muualla. Koko Texasia järkyttäneen Alamon kukistuminen sai aikaan suuria muutoksia kaikkialla, myös Rangerseissa. Meksikon sota syttyi vuonna 1846 ja Rangersit olivat vakavasti varteenotettava voimatekijä.Meksikoa vastaan Yhdysvallat soti vuosina 1846 - 1848. Rangersit olivat vakiinnuttaneet asemansa ja taistelivat omina osastoineen liittovaltion armeijan riveissä. Rangersien erityisosaaminen jäljittäjinä, tiedustelijoina sekä sisseinä oli arvokas apu liittovaltion armeijalle. Jos meksikolaiset ylipäätään pelkäsivät mitään comancheja enemmän, niin rangereita. Meksikolaiset kutsuivatkin noita hurjapäitä nimellä Texas Devils. Rangerien kovat otteet ja eritoten huhut niistä, edesauttoivat heitä työssään. Moni rikollinen antautui suosiolla kuultuaan rangereiden olevan jäljillään. Rangereita koetettiin aika ajoin saada edesvastuuseen liiallisesta väkivallankäytöstään, mutta turhaan. Meksikon sodan jälkeen rangerit palasivat rajaseudulle alkuperäisiin tehtäviinsä.

Osavaltioiden sota ( sisällissota)

Sisällissodan ( 1861 - 1865 ) puhjetessa Rangersit piilotettiin maan alle, järjestö ei kuitenkaan lakannut toimimasta. Rangersit siirtyivät taistelemaan etelän konfederaation riveihin. Texas oli eronnut liittovaltiosta ja rangersit taistelivat oman lippunsa puolesta. Rangerseille annettiin tehtäviä kaikessa hiljaisuudessa. F. J. Davis valittiin melko hankalan "vaalitilanteen" jälkeen Texasin kuvernööriksi ja Davis muodosti välittömästi "valtion poliisin" omaksi turvakseen. Davis käytti Rangerseihin lukeutuneita kovia miehiä omissa operaatioissaan enemmän ja vähemmän. Julkisesti Texas Rangers ei voinut esiintyä muualla kuin armeijassa. Davisin oma "poliisi" joka koostui pitkälti myös mustista sotilaista, sai jatkuvasti huomiota mustien rötöksistä. Mustia poliiseja syytettiin siitä, että he vastuulliseen virkaan päästyään kostivat omaan heimoonsa kohdistuneita vääryyksiä. Syytökset kovenivat ja näiden mustien tilille pantiin lukuisia rikoksia. Toiminta osoittautui pian mahdottomaksi. Kiistaan ei saatu ratkaisua, mutta se kuivui kokoon liittovaltion joukkojen poistuttua Texasista. Etelä hävisi lopulta katkeran ja verisen veljessodan ja rangersit saivat jälleen hoitaakseen normaaleja poliisitehtäviä. Texas Rangers määrättiin jälleen aktiiviseen toimintaan. Nyt Rangersien toiminnan pääpaino ja huomio suuntautui Texasin raja-alueiden valvontaan ja rikollisuuden torjuntaan noilla kesyttämättömillä alueilla. Perustettiin Frontier Battalion, jonka kuudesta komppaniasta kussakin palveli 75 miestä. Frontier Battalion jatkoi rangersien maineen kasvattamista armottomana rikollisten jäljittäjänä ja tuhoajana. Erityisesti sen aikainen rangersien johtaja, kapteeni Leander H. McNelly ja hänen 40 kovapintaista ja kovista otteistaan tunnettua miestä käsittävä Special Force, niitti mainetta mm. "kenttäoikeuksillaan", joissa ainut tuomio oli kuoleman tuomio ja teloitus suoritettiin viipymättä paikan päällä.Texas rangersien "ainoaksi" tappioksi on kirjattu Salineron kapina vuonna 1877.

Kohden nykyaikaa

Meksikon vallankumous vuonna 1910 sai rajaseudun jälleen kaaokseen ja rangereilla riitti töitä. Uutta verta kaivattiin entistä kipeämmin ja miesten valinnassa, eniten painoi nopea asekäsi. Näitä tilapäisiä apulaisia kutsuttiin nimellä "Minute man". Minuutti miehet touhusivat Texasin ja Meksikon välisellä raja-alueella niin rajusti, ettei rangereita juurikaan eroittanut muista rikollisista. Vuosien 1910 ja 1919 välisenä aikana kerrotaan tuhansien siviilien saaneen surmansa rangereiden aseista. Vuonna 1920 kaikki erikoisosastot oli lakkautettu ja kansalaisten luottamusta rangereihin alettiin palauttamaan. Hakumenetelmiä, samoin kuin järjestön toimintaa yleensäkin, valvottiin tiukasti. Parempi palkka toimi myös hyvänä kannustimena ja toi parempaa ainesta rangereihin. Texasin preerioille öljynporaustorneja kilvan pystyttäneet rahamiehet työllistivät rangereita toden teolla. Maailmaa ravistellut pula-aika kieltolakineen koetteli rajusti juuri Yhdysvaltoja ja sen seurauksena hallituksen oli leikattava menoja jokaiselta osa-alueelta myös rangereilta. Rangersien lukumäärä romahti alimmillaan alle viidenkymmenen vakinaisen miehen. Palkan lisänä saaduista luontaiseduista jäi jäljelle ainoastaan vapaa matkustus oikeus junissa. Alimmillaan rangerien lukumäärä oli vuonna 1933, ainoastaan 32 palkollista. Pula ja kieltolain aikaan rikolliset hääräsivät ja rikastuivat mielin määrin ja suurin häviäjä olikin itse hallitus. Hallitukselle jäi vain yksi mahdollisuus, rangereiden palauttaminen tehtäviinsä. Vuonna 1935 yhdistettiin Texas Rangers ja Texas Highway Patrol uudeksi yksiköksi: Texas Department of Public Safety eli DPS ja toiminta siirtyi turvallisuusministeriön alaisuuteen, jossa rangersit toimivat tänäkin päivänä.

Rangers tänään

Texas Rangersien miehet olivat tulleet tutuiksi peräänantamattomina ja sitkeinä lain valvojina. Sanonta Texasissa kuuluukin: "Yksi mellakka, yksi Ranger".

Texas Rangers oli ja on yhä kovien miesten "kerho" ja se on kyennyt vastaamaan rikollisten haasteisiin hetkeäkään epäröimättä ja yhtä kovin ottein. Rangersiin palkattiin yhä pitkälle 1900-luvulle saakka rikollisia, joiden avut sopivat täydellisesti muita rikollisia vastaan käytyyn taisteluun. Useat järjestöön palkatut rikolliset yksinkertaisesti katosivat elävien joukosta. Tämä käytäntö on jokapäiväistä erikoisjoukoissa taistelevien ja palvelevien kohdalla tänäkin päivänä. Kun ihmistä ei ole olemassa, on hänestä vastapuolen vaikea saada tietoja. Myös jälkien peittely on helppoa, koska asianomaista ei ole edes olemassa.

"Muistakaa Alamo" kaikuu yhä silloin tällöin Texasin country-baareissa. Samoin on Texas Rangers nimenä ja osastona tärkeä osa Teksasin historiaa. Vanha polvi, johon yhä useampi nuorikin liittyy, kannattaa perinteiden vaalimista. Perinteiden, joiden ansiosta Texas on yhä vapaa ratsastaa tai autoilla. Perinteiden, joihin kuuluvat vahvasti sekä Alamo, että Texas Rangers.

Teksti: Paul Palmu