KARHU

Karhu, Otso, Mesikämmen, Tahmatassu, Kontio, Korven Ukko, Nalle jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mitä me tiedämme metsien kuninkaasta, nimeltään Karhu.

Karhua on aina kunnioitettu, niin vastustajana, kuin saaliinakin. Yhä tänä päivänä maailmassa elää heimoja, joille karhu on jumala. Karhua ylistetään ja palvotaan. Karhua kunnioitetaan ja sen kunniaksi järjestetään suuria juhlia. Suomalaisille karhu on aina merkinnyt vaaraa ja sen metsästäjät ovat olleet ihan oma erityisryhmänsä. Suomessa suurpetoviha juontaakin satojen vuosien taa, jolloin susi tai karhu, tappaessaan perheen ainoan lehmän taikka hevosen, saattoi tuomita perheen kuolemaan. Suuret karhunkaatajat saivat ylitsevuotavan kunnian. Millään lailla väheksymättä sellaisia karhunkaatajia, kuin esim Martti Kitunen, on kuitenkin huomioitava muutama seikka. Ennen tuliaseiden yleistymistä ja vielä jonkin aikaa niiden tullessa varakkaiden kansalaisten käsille, karhuja kaadettiin enimmäkseen niiden pesäluolista talviaikaan. Täyttä ymmärrystä vailla ollut uninen nalle, ei juurikaan päässyt käyttämään viekkauttaan eikä voimiaan. Savun sokaisemana se keihästettiin talvipesänsä oviaukkoon. Tätä kaatotapaa harrastettiin vielä kauan ruutiaseidenkin aikaan, kunnes se lailla kiellettiin. Vielä tänä päivänä saa aina silloin tällöin lukea lehdistä, miten karhu on tammi-helmikuussa hyökännyt pahaa aavistamattoman ohikulkijan päälle ja se on pitänyt lopettaa. Aika usein nämä ohikulkijat tai hiihtäjät ovat ”sattuneet”, kuinka ollakaan, olemaan juuri oikeanlaisilla aseilla liikkeellä. Karhu ei talvipesästään lähde, ellei sitä todella pahasti häiritä, PISTE. Varsinkaan emokarhuja, joiden turkissa kiipeilevät parinsadan gramman painoiset vastasyntyneet, ei hevillä saa ulos pesästä. Tuntuu vain siltä, että usein nämä ”sankarit”, jotka löydettyään karhun talvipesän ja sen kylmästi tappavat, sattuvat olemaan paikallisen nimismiehen tai riistapäällikön hyviä tuttuja. Yleisesti ottaen selitykset menevät lävitse, kuin tyhjää vain eikä tapauksia juuri tutkita.

Millainen eläin on karhu

Karhuja on varsinaisesti kahdeksan eri lajia, näiden lisäksi on ns. puolikarhuja ja karhuihin luettavia alalajeja sekä kaukaisia sukulaisia.

Varsinaiset karhulajit ovat:

-  Maa – eli, ruskeakarhu  ( Ursus Arctos) johon meidänkin oma karhumme luetaan.
-  Jääkarhu           (Ursus Maritimus)
-  Mustakarhu      ( Ursus Americanus) 
-  Huulikarhu       ( Ursus Melursus) 
-  Kauluskarhu ( Ursus Selenarctos) Tunnetaan myös Sepel karhuna ja Aasian mustakarhuna.
-  Silmälasikarhu ( Tremarctos Ornatus)
-  Panda                (  Ailuropoda melanoleuca) 
-  Malaijin karhu  (  Ursus Helarctos )                                                            

Puolikarhuiksi voidaan lukea: 

-  Pesukarhu    (Procyon Lotor)
-  Pikku Panda  ( kutsutaan myös kultapandaksi) (Ailurus Fulgens)          
-  Nenäkarhu 
-  Valkonenäkarhu  
-  Vuorinenäkarhu

-  Ravunsyöjäsupi 
-  Kierteishäntäkarhu ( tunnetaan myös nimellä kinkaju)
- ,Kissafretti
-  Olinquito 
-  Gabbinkissafretti

Tämän lisäksi useimmilla karhulajeilla on useita alalajeja, joihin emme tilanpuutteen vuoksi puutu. Alalajit erovat varsinaisesta lajista usein miten pääasiassa värityksensä ja erilaisen ympäristön aiheuttaman käytöksen vuoksi. Karhu voidaan perimältään määrittää aina puolentoista miljoonan vuoden päähän. Esim, suden ja sitä kautta koiran alkuperimä johtaa karhuun. Suurin maanpäällä elävä karhu on jääkarhu. Kodiakin ja Kamchatkan karhu ei jää siitä paljoa jälkeen. Suurin virallisesti mitattu kaadettu karhu on ollut jääkarhu. Se painoi 1080 kiloa ja se kaadettiin vuonna 1964 Alaskan Kothcebyssä. Jääkarhu on myös karhuista
vaarallisin, koska se ei pelkää mitään maalla liikkuvaa. Jääkarhulle kaikki jäätiköllä liikkuva on ruokaa. Se on vain pohdittava, kuinka paljon energiaa se kuluttaa saalista jahdatessaan. Vaikka maakarhut ovat pääosin ruskeita, voi niiden väri vaihdella aina miltei mustasta lähes valkoiseen. Näin on myös mustakarhun osalla. Kanadan tyynenmeren puoleisilla saarilla voi tavata jopa valkoisia mustakarhuja. Eurooppalaisen ruskeakarhumme keskipaino on 150 kiloa. Kuitenkin jopa 400 kiloisia karhuja on luonnossamme tavattu. Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa elävä mustakarhu on keskipainoltaan saman kokoinen. Naaras ei juuri sen suuremmaksi kasvakaan. Suurimmat kaadetut mustakarhut ovat painaneet reilut 400 kiloa ( kuvassa yllä ). Arvaamattomin ja ihmiselle vaarallisin on ehkä harmaakarhu. Se on täysin arvaamaton ja peloton. Harmaakarhu on ruskeakarhumme alalaji. Harmaakarhu myös siksi, että sitä tavataan asutuilla alueilla, sekä Yhdysvaltojen, että Kanadan kalliovuorilla. Kanadan länsipuolisilla rannikkoalueilla, Yukonissa ja Alaskassa. Jääkarhuun ihminen törmää muita karhuja harvemmin.

Millainen karhu on eläimenä

Karhu on erittäin viisas ja nopeasti oppiva. Se ei tee samaa virhettä kahdesti ja on vaikea metsästettävä. Ruokahaluiltaan se muistuttaa sikaa. Se tonkii mielellään juurakoita ja koloja ja sille kelpaa ravinnoksi miltei mikä tahansa. Kuitenkin niin, että sen elinympäristö määrittää sen ravintoketjun. Esim. Kanadan metsäisissä keskiosissa asuva karhu ei juuri kajoa kalaan. Syystä, ettei se siihen koskaan törmää jne. Karhun hajuaisti on huomattavasti koiraa tarkempi. Kanadassa on sanonta: Jos koira haistaa kilometrin päästä, että jossain leivotaan, voisi karhu samassa tilanteessa jos osaisi puhua, luetella kaikki leivonnassa käytetyt ainekset. Miltei kaikki karhut ovat suhteellisen arkoja ja väistävät ihmistä ennemmin, kuin hyökkäävät tämän kimppuun. Usein hyökkäyksen syynä onkin ollut emon pentuihinsa kokema uhka. Oma ruskeakarhumme muistuttaa käytökseltään harmaakarhua, Eli. On hyvin vaarallinen, varsinkin haavoitettuna ja pentujensa kanssa liikkuessaan. Karhualueilla liikkuessa kannattaakin pitää reilusti ääntä eikä hiipiä, jotta karhuille jää aikaa väistää kulkijaa. Mikäli karhun kanssa sattuisi kasvotusten on paras tapa jatkaa rauhallisesti omaa kulkua poispäin karhusta. Missään tapauksessa ei saa lähteä juoksemaan. Ei kannata myöskään alkaa huutamaan tai huitomaan käsillään. Mikäli ei pääse pakenemaan on paras seistä täysin paikallaan ja antaa karhun poistua paikalta.  Karhu on utelias, mutta ei yleensä hyökkää syyttä ihmisen kimppuun 

Paljonko karhuja elää maailmassa

Karhuja elää maapallollamme lähes miljoona yksilöä. Ihan tarkkaa lukua ei kukaan tiedä.  Mustakarhuja on karhuista eniten. Niitä tavataan kaikkialla Pohjois- Amerikassa ja Kanadassa. Mustakarhun esiintymisalue on laaja, aina Teksasista Alaskaan. Mustakarhuja arvioidaan elävän lähes miljoona yksilöä. Jo pelkästään Ontariossa ja Quebecissä on arvioitu elävän lähes 200 - 300.000 tuhatta mustakarhua. ( Viimeisin laskelma vuodelta 2015 ) Kaikista uhanalaisin on Panda, joita elää vain noin 1500 yksilöä. Muiden lajien määrät vaihtelevat muutamankymmenetuhannen molemmin puolin. Toiseksi eniten on Euroopan ruskeakarhuja, lähes  pariinsataatuhatta yksilöä. Pohjois-Amerikasta saa tuoda EU:n alueelle ainoastaan mustakarhun taljoja ja eläimen osia. Muut karhut ovat luokiteltu suojeltavien eläinten listalle, eikä niiden osia, taljaa taikka lihaa saa tuoda EU:n alueelle ilman erikoislupaa.

Karhunmetsästyksestä ja karhusta riistana saat lisätietoa näiltä samoilta sivuiltani.

Erinomainen linkki karhujen maailmaan ja karhujen historiaan  on: www.karhuseura.net